Länsimaistunut Afrikka (t. 4 s. 59)

Yleisesti afrikkalaisen elämä on länsimaistunut itsenäistymisen jälkeen. Länsimaista tuttu kulutukseen perustuva elämäntapa on yleistynyt kaupungeissa asuvien keskiluokkaisten keskuudessa. Kuitenkin suurimmallaosalla afrikkalaisista ei ole mahdollisuutta kuluttaa jatkuvasti. Edelleen kaupunkien slummeissa ja maaseudulla perinteiset arvot; omavaraistalous, luonnonmukainen elämäntapa ja yhteisöllisyys, korostuvat elämässä.
Afrikkalainen musiikkikulttuuri on muuttunut myös. Yhä useampi afrikkalainen kuuntelee länsimaista tai aasialaista musiikkia ja eri puolilla Afrikkaa on syntynyt uusia popmusiikki tyylejä (higlife, jive, mbalax).
Myös elokuvakulttuuri on länsimaistunut ja länsimaiset elokuvat ovat suosiossa. Afrikkalaisia kiinnostavat länsimaiset ja aasialaiset tv-sarja ja elokuvat ja ne keräävät paljon katsojia. Afrikassa on kuitenkin tuotettu omiakin elokuvia, Nigeriaa kutsutaan Afrikan Nollywoodiksi.

Kuvassa Nollywood

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Nigerian_Cinema.jpg


Lähde:

Linkki - kulttuurien kohtaaminen 6, wsoypro, kpl 5

Valkoisen miehen Afrikka (teht. 1 s. 47)

Eurooppalaisten siirtomaavalloitusten johdosta paikallisten heimopäällikoiden ja hallitsijoiden asema heikkeni. Eurooppalaiset käyttivät yleisesti hajoita- ja hallitse-politiikkaa, tällä yritettiin pitää valloitetut alueet rauhallisina ja vastarinta pienenä.

Iso-Britannia käytti epäsuoraa hallintomallia, jossa kuninkaat ja heimopäälliköt saivat pitää asemansa paikallisessa hallinnossa. Eri heimoille kuitenkin annettiin eri oikeuksia, koska haluttiin luoda jännitteitä heimojen välille.

Osa Euroopan maista käytti suoraa hallintomallia, jossa hallinto oli siirtomaaviranomaisilla. Siirtomaalla asuvat haluttiin saada osaksi emämaata ja sen kulttuuria, kuitenkaan oikeudet ja velvollisuudet eivät olleet kaikilla samoja.

Siirtomaavalloituksien takia rakennettiin teitä, rautateitä ja lennätinlinjoja afrikkalaisella työvoimalla, joka oli halpaa. Kuitenkin vaikka liikkuminen saattoi helpottua, afrikkalaiset eivät pitäneet järjestelmää oikeudenmukaisena. Tämä johti niskurointiin, esimerkiksi plantaaseilla, joissa niskurointiin oli kovat rangaistukset.

Monet maanviljelijät menettivät alueitansa suuryrityksille, uusia alueita oli hankala hankkia, koska eurooppalaiset olivat ottaneet parhaat maat omaan käyttöönsä. Tästä johtuen perinteinen omavaraistalous romahti Afrikassa ja monet maat pystyivät veimään vain yhtä tai kahta vientituotetta.

Siirtomaavalloitusten yhteydessä eurooppalaiset kielet tulivat Afrikkaan ja afrikkalaisten tuli opetella ne, jos halusi päästä korkeampaan koulutukseen tai hallintoon. Uusien kielien (englanti, ranska) myötä monet vaihtoivat nimensä eurooppalaiseen nimeen. 

Afrikkalaiset omaksuivat siirtomaavalloitusten myötä myös uusia tapoja. Britannian siirtomaissa jalkapallo sai suosiota ja Saksan siirtomaissa olutjuhla tuli tutuksi, kun taas Ranskan siirtomaissa alettiin käyttää tervehtiessä poskisuudelmaa.

Lähde:

Linkki - kulttuurien kohtaaminen 6, wsoypro, kpl 4

Tavoitteet kurssille

Tavoitteeni:

Tavoitteista tärkein on oppia uutta tietoa kulttuureista, jota voi myöhemmin hyödyntää esm. Matkailussa. Toiseksi haluan oppia käyttämään erilaisia lähteitä ja oppia etsimään tietoa eri lähteistä. Haluan myös oppia uutta tietoa kulttuureista siinä mielessä, että myöhemmin on helpompi tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Toiveeni: 

Toivon kurssilta monipuolisuutta, kuten millaiset perhekäsitykset eri kulttuureilla on, ruokakulttuuri jne. Toivon myös mahdollisesti ohjausta erilaisten tiedonhaku menetelmien kanssa.